RAHOITUSVÄLINEISIIN LIITTYVÄT RISKIT
Yleistä tietoa riskeistä
Rahoitusvälineistä voi saada tuottoa osingon (osakkeet ja rahastot) tai koron (korkoinstrumentit) muodossa. Lisäksi välineen hinta (kurssi) voi nousta tai laskea suhteessa sijoitusajankohdan hintaan. Kokonaistuotto muodostuu välineen osingon tai koron ja hinnanmuutoksen summasta.
Sijoittaja pyrkii luonnollisesti positiiviseen kokonaistuottoon eli voittoon, joka on mahdollisimman suuri. On kuitenkin olemassa riski, että kokonaistuotosta tulee negatiivinen eli sijoitus jää tappiolliseksi.
Tappioriski vaihtelee rahoitusvälineestä toiseen. Tavallisesti rahoitusvälineen tuottomahdollisuus on yhteydessä tappioriskiin. Mitä pidemmän aikavälin sijoituksesta on kyse, sitä suurempi on voittomahdollisuus suhteessa tappioriskiin. Sijoitusyhteyksissä käytetään toisinaan sanaa riski sekä tappioriskin että voittomahdollisuuden merkityksessä. Tässä asiakirjassa sanaa riski käytetään kuitenkin ainoastaan tappioriskin merkityksessä. On monia sijoitustapoja, jotka pienentävät riskiä. Tavallisimmin pidetään parempana sijoittaa useisiin erilaisiin rahoitusvälineisiin kuin vain yhteen tai muutamaan. Sijoituksen kohteena olevien välineiden tulee tarjota riskihajonta, eivätkä riskit saa kasautua siten, että ne voivat toteutua samanaikaisesti. Sijoitusten hajauttaminen ulkomaanmarkkinoille vähentää yleensä kokonaissalkun riskiä, vaikka kaupankäyntiin ulkomaisilla rahoitusvälineillä liittyykin valuuttariski.
Rahoitusvälineisiin sijoittamiseen liittyy riski, jota selvitetään tarkemmin jäljempänä tässä asiakirjassa. Koska asiakas kantaa itse riskin, hänen on itse, joko käyttämänsä sijoituspalveluyrityksen tai omaisuudenhoitajansa välityksellä, hankittava tietoa tällaisilla välineillä käytävää kauppaa koskevista ehdoista sekä välineiden ominaisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä tutustumalla yleisiin ehtoihin, palvelukuvauksiin ja vastaaviin asiakirjoihin. Asiakkaan on myös jatkuvasti valvottava tällaisiin välineisiin tehtyjä sijoituksiaan - myös silloin, kun asiakas on saanut henkilökohtaista neuvontaa sijoitusajankohtana. Asiakkaan on oman etunsa vuoksi oltava valmis toimimaan nopeasti niin vaadittaessa, esimerkiksi lopettamalla negatiivisesti tuottavat sijoituksensa tai luovuttamalla lisävakuuksia luotolla rahoitettuihin sijoituksiin, joiden vakuusarvo on laskenut.
On myös tärkeää ottaa huomioon riskit, joita liittyy rahoitusvälineillä käytävään kauppaan muissa kauppapaikoissa kuin säännellyillä markkinoilla, missä vaatimukset yleensä ovat alhaisemmat.
Tietoa riskityypeistä
Asiakkaan rahoitusvälineisiin tekemän sijoituksen yhteydessä sekä omistuksen aikana tekemässä riskien arvioinnissa on otettava huomioon ja punnittava tiettyjä riskitekijöitä sekä muita tekijöitä. Tässä on lyhyt kuvaus tavallisimmista riskikäsitteistä.
Markkinariski: Riski, että sijoituksen kohteena olevat markkinat, kuten paikalliset osakemarkkinat, romahtavat osittain tai kokonaan.
Liikkeeseenlaskijariski: Riski, että esimerkiksi arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai vastapuolen maksukyky on puutteellinen.
Volatiliteettiriski: Riski, että rahoitusvälineen suuret kurssi- tai hintamuutokset vaikuttavat sijoitukseen negatiivisesti.
Kurssiriski: Riski, että rahoitusvälineen kurssi tai hinta laskee.
Veroriski: Riski, että verosäännöt ja/tai verokanta ovat epäselviä tai saattavat muuttua.
Valuuttariski: Riski, että se ulkomaan valuutta, johon sijoitus liittyy (esimerkiksi rahasto- osuudet Yhdysvaltain dollareissa noteeratuissa, amerikkalaisiin arvopapereihin sijoittavissa rahastoissa), heikkenee.
Vipuvaikutuksen riski: Johdannaisvälineen rakenteeseen liittyvä riski, että sijoituksen perustana olevan omaisuuden hintakehitys vaikuttaa huomattavan negatiivisesti johdannaisvälineen kurssiin tai hintaan.
Lainsäädännöllinen riski: Riski, että sijoitukseen liittyvät lain tai määräykset ovat epäselviä tai saattavat muuttua.
Yhtiökohtainen riski: Riski, että tietyn yhtiön kurssikehitys on odotettua heikompaa tai että yhtiötä kohtaa negatiivinen tapahtuma, jonka seurauksena yhtiöön liittyvien rahoitusvälineiden arvo saattaa laskea.
Alakohtainen riski: Riski, että tietyn alan yleinen kurssikehitys on odotettua heikompaa tai että alaa kohtaa negatiivinen tapahtuma, jonka seurauksena alan yhtiöihin liittyvien rahoitusvälineiden arvo saattaa laskea.
Maksuvalmiusriski: Riski, että asiakas ei pysty myymään tai ostamaan rahoitusvälinettä toivottuna ajankohtana rahoitusvälineen heikon vaihdon vuoksi.
Korkoriski: Riski, että asiakkaan sijoituksen kohteena olevan rahoitusvälineen arvo laskee markkinakoron muutosten vuoksi.
Omistajan- ja sijoittajanvastuu elvytys- ja kriisinhallintatilanteessa:
Jos luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinhallintadirektiivin (2014/59/EU) mukainen kriisinratkaisuviranomainen toteaa, että arvopaperin liikkeeseenlaskijana oleva luottolaitos tai sijoituspalveluyritys on vaarassa tulla maksukyvyttömäksi tai ei täytä sille asetettuja pääomavaatimuksia, kriisinratkaisuviranomainen voi päättää, että liikkeeseenlaskijan velkoja leikataan. Tämä voi johtaa siihen, että sijoittaja menettää kyseisen liikkeeseenlaskijan osalta sijoituksensa kokonaan tai osittain.
YLEISKUVAUS RAHOITUSVÄLINEISTÄ
Rahastot
Kuinka rahastot toimivat?
Rahasto voi muistuttaa salkkua, jossa on useita erilaisia arvopapereita. Arvopaperit voivat olla muun muassa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia osakkeita, optioita, termiinejä, lyhyen tai pitkän juoksuajan korkopapereita, valtion obligaatioita ja velkakirjoja samoin kuin yritysten liikkeelle laskemia korkopapereita (esimerkiksi yritystodistuksia), rahasto-osuuksia tai tilisijoituksia luottolaitoksiin.
Rahaston ostajasta tulee rahasto-osuuden omistaja. Osuuden omistaja antaa kuitenkin rahastoyhtiölle täydet valtuudet hoitaa salkkua ja tehdä kauppaa rahaston nimissä olemassa olevien rahastosääntöjen mukaisesti. Rahaston sijoitusstrategia löytyy rahaston säännöistä. Lisätietoja löytyy myös rahastoesitteestä sekä yksinkertaistetusta rahastoesitteestä.
Kuinka suuren riskin otan?
Rahastojen tuotto riippuu suureksi osaksi rahastoon liittyvästä riskistä. Korkea riski antaa suuremmat mahdollisuudet korkeaan tuottoon. Sijoitusneuvojamme auttavat mielellään sinulle sopivan riskitason löytämisessä.
Rahastoissa riskit ovat hajautetumpia kuin esimerkiksi yksittäisiä osakkeita ostettaessa. Rahasto sijoittaa normaalisti vähintään 16 erilaiseen arvopaperiin, useimmiten useampaan. Tästä johtuen riskin hajautus osuuden omistajille on aina yhtä suuri riippumatta sijoitetusta summasta. Rahastoa hoitaa ammattimainen salkunhoitaja.
Erikoissijoitusrahastot saavat poiketa normaaleihin arvopaperirahastoihin pätevistä säännöistä, esimerkiksi riskinhajautuksen suhteen. Poikkeukset on ilmoitettava selkeästi erikoissijoitusrahaston säännöissä. Esimerkiksi hedgerahastot ovat erikoissijoitusrahastoja.
Mitkä tekijät vaikuttavat tuottoon?
Rahaston kurssikehitys riippuu alla olevien instrumenttien liikkeistä. Osakerahaston kurssikehitykseen vaikuttaa kuinka rahastossa olevat osakkeet kehittyvät. Korkorahaston kehitys riippuu puolestaan korkomarkkinoista. Lue lisää vaikuttavista tekijöistä kunkin alla olevan instrumentin tuote-esitteestä.
Eri asiat vaikuttavat eri rahastojen tuottoon. Lisäksi rahastoihin liittyvät riskit ovat erilaisia. Pyydä aina yksinkertainen rahastoesite, jonka perusteella voit tutustua tarkemmin rahastoon, johon haluaisit sijoittaa.
Millaisia eri rahastoja on?
Osakerahastot
Osakerahastot sijoittavat pääasiassa osakkeisiin ja osakesidonnaisiin arvopapereihin. Ne sopivat parhaiten pitkäaikaiseen sijoittamiseen, koska lyhyellä tähtäimellä osakerahastojen tuotot voivat vaihdella voimakkaasti. Historiallisesti kuitenkin pitkän aikavälin säästäminen osakemarkkinoille on tuottanut paremmin kuin perinteinen korkosäästäminen.
Korkorahastot
Korkorahastot sijoittavat korkopapereihin, joilla on eri juoksuaika. Näitä ovat erimerkiksi obligaatiot sekä rahamarkkinavälineet. Korkorahastot sopivat sekä lyhyt- että pitkäaikaiseen sijoittamiseen.
Yhdistelmärahastot
Yhdistelmärahastot sijoittavat sekä osakkeisiin että korkopapereihin. Useimmilla yhdistelmärahastoilla on ohjearvot, jotka ilmaisevat kuinka suuri osa normaalisti sijoitetaan osakkeisiin tai korkopapereihin.
Rahastojen rahastot
Rahastojen rahastot sijoittavat muihin rahastoihin, kuten esimerkiksi osake- tai korkorahastoihin.
Indeksirahastot
Indeksirahastot sijoittavat varansa rahoitusinstrumentteihin, jotka seuraavat jonkun määrätyn indeksin koostumusta. Indeksi voi koostua joko osakkeista tai korkopapereista. Indeksirahastot voivat olla myös pörssinoteerattuja rahastoja.
Pörssinoteeratut rahastot
Pörssinoteerattu rahasto on useimmiten indeksirahasto, joka seuraa jotain tiettyä indeksiä. Pörssinoteeratuilla rahastoilla tehdään kauppa samalla tavoin kuin osakkeilla säännellyillä markkinoilla.
Hedgerahastot
Hedgerahastojen tavoitteena on positiivinen tuotto, riippumatta siitä onko markkinat nousussa vai laskussa. Hedgerahastoilla on huomattavasti joustavammat sijoitusmahdollisuudet kuin tavallisilla rahastoilla. Vaikka hedgerahaston tavoitteena on suojata odottamattomilta kurssiheilahduksilta, voi rahastoon kuitenkin liittyä korkea riski.
Osakkeet
Miten osakkeet toimivat?
Osakkeet osakeyhtiössä antavat omistajalle oikeuden osuuteen yhtiön osakepääomasta. Yhtiön tehdessä voittoa jakaa se yleensä osan siitä osakkeenomistajille. Osakkeet antavat äänestysoikeuden yhtiökokouksessa, joka on korkein päättävä elin yhtiössä. Mitä enemmän osakkeita omistajalla on, sitä suuremman osan osakepääomasta, voitonjaosta ja äänistä osakkeenomistaja saa, edellyttäen että kaikilla osakkeilla ja sarjoilla on samat oikeudet.
Samalla osakkeella voi olla useampia sarjoja, esim. A- ja B-osake. Sarjojen ero on äänimäärässä ja osingonjaossa. Toinen sarjoista oikeuttaa yleensä useampaan osuuteen osingosta. Osakeyhtiöitä on olemassa kahden tyyppisiä, julkisia sekä yksityisiä. Ainoastaan julkiset osakeyhtiöt ovat noteerattuja pörssissä tai jossakin toisessa markkinapaikassa.
Miten suuri riski?
Tuotot ovat useimmiten suhteessa otettuun riskiin. Riskit vaihtelevat osakkeittain. Ottamalla suuremman riskin on useimmiten mahdollisuus myös parempaan tuottoon, mutta samanaikaisesti myös riski menettää rahaa kasvaa.
Historiallisesti katsottuna ovat osakkeet antaneet paremman tuoton kuin perinteiset korkosijoitukset, mutta lyhyellä aikavälillä voivat kurssivaihtelut olla suuria. Tästä syystä osakkeita voidaan suositella pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Riskiä voidaan pienentää hajauttamalla sijoituksia, toisin sanoen sijoittamalla useampaan yhtiöön useammalla eri toimialalla. Sijoitusten arvonmuutoksia on myös seurattava jatkuvasti ja tarvittaessa muutettava salkun sisältöä. Mikäli osakeyhtiö menee konkurssiin, osakkeet suurella todennäköisyydellä menettävät arvonsa.
Kurssiin vaikuttavia tekijöitä
Osakkeen kurssiin vaikuttavat lukuisat tekijät, muun muassa:
osakkeen vaihto eli pääoman liikkuvuus
yhtiön tulevaisuuden näkymät ja niiden analyysit
maailman markkinatilanne, suhdanteet, vallitseva korkotaso ja poliittiset päätökset
psykologiset tekijät
pörssikurssit ulkomaisilla markkinoilla.
Missä osakkeilla käydään kauppaa?
Markkinapaikan päätehtävänä on tarjota tehokas markkinapaikka osakekaupalle. Markkinapaikoilla tarkoitetaan säänneltyä markkinaa, kaupankäyntijärjestelmää (MTF, Multilateral Trading Facility) ja kauppojen sisäistä toteuttajaa. Kauppojen sisäisellä toteuttajalla tarkoitetaan sijoituspalveluyritystä joka säännöllisesti käy kauppaa omaan lukuunsa toteuttamalla asiakkaidensa toimeksiantoja pörssin tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ulkopuolella. Kauppaa voi myös käydä ilman pörssin välitystä (OTC).
Suomessa on tällä hetkellä vain yksi auktorisoitu markkinapaikka pörssilistatuille osakkeille, Nasdaq OMX Helsinki. Ainoastaan julkisten yritysten osakkeet voidaan noteerata säädellyssä markkinapaikassa. Sääntely on tiukkaa ja pörssilistattujen yritysten tulee täyttää tiukat vaatimukset liittyen esim. yrityksen kokoon, toimintahistoriaan, omistajajakaumaan, ja julkiseen tilinpäätökseen.
MTF (Monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä) on sijoituspalveluyrityksen tai pörssin ylläpitämä järjestelmä. Sääntely on jonkin verran kevyempää kuin säännellyllä markkinapaikalla.
Splittaus/jakaminen ja yhdistäminen/fissio
Splittauksessa osakkeiden lukumäärää lisätään muuttamatta osakepääomaa. Syynä splittaukseen on yleensä korkean yksikköhinnan laskeminen ja sitä kautta osakkeen likviditeetin lisääminen. Osakkeiden yhdistäminen (fissio) voidaan taas tehdä, jos osakekurssi on pudonnut liian alas.
Anti
Yhtiön tarvitessa lisää pääomaa voi se laskea liikkeelle uusia osakkeita. Yleensä vanhat osakkeenomistajat ovat etuoikeutettuja merkitsemään uusia osakkeita. Vanhan osakkeenomistajan merkitessä uusia osakkeita, merkitään ne tietyssä suhteessa täsmäytyspäivänä omistuksessa oleviin osakkeisiin. Merkitsijä maksaa merkintähinnan uusista liikkeelle lasketuista osakkeista. Ne osakkeenomistajat, jotka eivät halua itse käyttää merkintäoikeuksiaan, voivat yleensä myydä merkintäoikeudet sitä varten olevalla markkinapaikalla. Merkitsemisajan jälkeen merkintäoikeus erääntyy ja on arvoton. Osakeyhtiöt voivat myös järjestää suunnatun uusannin joka eroaa uusannista siten, että se järjestetään rajatulle sijoittajaryhmälle.
Jos yhtiö haluaa uudelleen järjestää pääomaansa sidottuun omaan pääomaan, tapahtuu se rahastoannin kautta. Rahastoannissa merkitään osakkeita suhteessa osakkeenomistajan aikaisempaan omistukseen. Rahastoannissa osakkeenomistaja saa merkintäoikeuksia täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden määrän suhteessa. Merkintäoikeudet voidaan vaihtaa yhtiön osakkeiksi. Alle yhden uuden osakkeen merkintään oikeuttavat merkintäoikeudet voidaan myydä eteenpäin sitä varten olevalla markkinapaikalla.
Rahastoannin kautta osakkeenomistaja saa lisää osakkeita, mutta hänen suhteellinen omistuksensa yhtiön nousseesta omasta sidotusta pääomasta pysyy muuttumattomana. Toinen tapa toteuttaa rahastoanti on, että yhtiö korottaa osakkeidensa nimellisarvoa.
Talletustodistus
Talletustodistus on todistus ulkomaisten osakkeiden omistuksesta. Talletustodistus antaa omistajalle samat oikeudet kuin itse osakkeen hallussapito. Hintakehitys seuraa normaalisti hintakehitystä ulkomaisella markkinapaikalla jossa osake on listattu. Tavallisten osakkeisiin liittyvien riskien lisäksi myös valuuttariski on otettava huomioon.
Vaihtovelkakirjalaina
Vaihtovelkakirjalainat ovat korollisia arvopapereita jotka tietyn ajan sisällä voidaan vaihtaa osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalainan korko on alussa tavallisesti korkeampi kuin osakkeissa odotettu efektiivinen tuotto. Vaihtokurssi seuraa osakekurssia, mutta noteerataan prosenteissa.
Korkoinstrumentit
Miten korolliset rahoitusinstrumentit toimivat?
Korkomuotoinen/Korollinen rahoitusinstrumentti on saatava/saamistodistus lainan liikkeeseenlaskijalta. Tuotto maksetaan tavallisesti korkomuodossa. Korkoinstrumentteja on monenlaisia riippuen siitä kuka on liikkeeseenlaskija, mikä on lainan vakuus, mikä on lainan juoksuaika eräpäivään ja millä tavalla korko maksetaan.
Millaisen riskin otan?
Tuotto riippuu suurelta osin riskistä. Suurempi riskitaso antaa suuremmat mahdollisuudet korkeaan tuottoon mutta samalla kasvaa tappioriski. Pankin sijoitusneuvojat auttavat sinua mielellään löytämään juuri sinulle sopiva riskitason.
Korkoinstrumentin riski muodostuu mahdollisesta kurssimuutoksesta juoksuaikana johtuen siitä, että markkinakorot muuttuvat, sekä siitä että lainan liikkeeseenlaskija ei mahdollisesti pysty maksamaan lainaa takaisin. Riskitaso on siis riippuvainen liikkeeseenlaskijasta. Yleistäen voi todeta, että korkoinstrumenttien riski on osakkeita matalampi.
Mikä vaikuttaa tuottoon?
Markkinakorkoihin vaikuttavat erilaisten taloudellisten tekijöiden, kuten inflaation, suhdanteiden, korkokehityksen ym. tekijöiden lyhyen ja pitkän aikavälin kehitystä koskevat analyysit ja arviot. Jos markkinakorot nousevat, liikkeellä olevien (liikkeeseen laskettujen) korollisten rahoitusvälineiden kurssit laskevat. Käänteisesti liikkeellä olevien rahoitusvälineiden kurssit nousevat, jos markkinakorot laskevat.
Korollisten rahoitusinstrumenttien tuotto tiedetään ennalta, jos sijoitus pidetään juoksuajan loppuun asti, mutta sijoituksen voi myös myydä juoksuaikana. Jos markkinakorot nousevat, laskevat jo liikkeellä olevien korkoinstrumenttien kurssit. Käänteisesti liikkeellä olevien korkoinstrumenttien kurssit nousevat, jos markkinakorot laskevat.
Rahamarkkinainstrumentit
Rahamarkkinainstrumenteiksi kutsutaan instrumentteja jotka erääntyvät vuoden sisällä. Nämä ovat n.k. nollakorkopapereita, joka tarkoittaa sitä, että ne ostetaan alikurssiin, esimerkiksi 98 %: iin, ja sitten kuuden kuukauden kuluttua ne erääntyvät 100 %:iin. Kurssien erotus on saamasi "korko".
Valtion velkasitoumukset ja yritystodistukset ovat esimerkki rahamarkkinainstrumenteista. Näitä laskevat liikkeelle esimerkiksi yritykset, pankit ja kunnat, joilla on tarve lainata lyhyellä juoksuajalla. Rahamarkkinainstrumenteilla on tavallisesti korkeampi korko kuin tileillä samalla kun luottoriski on matala.
Joukkovelkakirjat/Obligaatiot
Obligaatio on useamman vuoden mittainen korollinen velkakirjalaina. Tavallisin obligaatio on kuponkiobligaatio, joka sekä maksaa takaisin nimellisarvon eräpäivänä, että maksaa vuotuisen kiinteän koron, ns. korkokupongin. Korkokuponki on koko juoksuajan samansuuruinen. Obligaatioita voi juoksuaikana ostaa joko yli- tai alikurssiin. Jos markkinakorko on kuponkikorkoa korkeampi voi obligaation ostaa alikurssiin, eli matalampaan hintaan. Ja päinvastoin jos markkinakorko on matalampi. Obligaation tuotto on ennalta tunnettu, jos sijoituksen pitää erääntymiseen asti. Kuinka suuri tuotto on, riippuu liikkeeseenlaskijan riskitasosta, markkinakorosta ja juoksuajasta. Obligaatioita löytyy myös muissa valuutoissa, yhteistä niille on valuuttariski, sillä obligaatio on noteerattu eri valuutassa kuin euro.
Valtionobligaatio
Valtionobligaatioita laskee liikkeelle Suomen valtio rahoittaakseen suomalaista valtionvelkaa. Valtionobligaatioilla on siten matala riski. Valtionobligaatio on tavallisesti kuponkiobligaatio.
Yritysten joukkovelkakirjat
Yritykset laskevat myös liikkeelle joukkovelkakirjoja kattaakseen rahoitustarpeitaan. Yritysten joukkovelkakirjoilla on usein isojakin eroja niiden luottokelpoisuudessa, joka heijastuu myös lainojen tuotoissa. Normaalisti yritysten joukkovelkakirjat ovat kiinteäkorkoisia ja juoksuajaltaan alle 10 vuoden mittaisia.
Debentuurilainat
Debentuurilaina on joukkovelkakirja, jolla on huonompi etuoikeus. Tämä tarkoittaa, että mikäli liikkeeseenlaskija asetetaan konkurssiin, tulee lainaan sijoittanut saamaan maksunsa vasta etuoikeutettujen saamisten maksun jälkeen. Debentuurilaina voi olla kuten mikä tahansa muu joukkovelkakirja, mutta siinä on oltava tieto "debentuuri". Debentuurilainojen tuotto on korkeampi kuin muiden joukkovelkakirjojen johtuen sen suuremmasta riskistä. Juoksuaika on normaalisti 5-10 vuotta.
Pääomasuojatut sijoitukset
Miten pääomasuojatut sijoitukset toimivat?
Pääomasuojattu sijoitus on arvopaperi, joka antaa mahdollisuuden korkeaan tuottoon samalla, kun sijoitettu pääoma on suojattu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sijoittaja saa osan mahdollisesta noususta esim. osakemarkkinalla, mutta saa takaisin nimellispääoman eräpäivänä, vaikka osakemarkkinoiden kurssit olisivat laskeneet. Mikäli valitsee sijoituksen ylikurssiin, saa siitä suuremman lisätuottokertoimen sekä mahdollisuuden korkeampaan tuottoon. Lisätuottokertoimella kerrotaan kohteena olevan markkinan nousu eräpäivään mennessä ja se määrittää sijoituksen tuoton.
Pääomasuojatut sijoitukset voivat olla linkitettyjä eri omaisuuslajeihin, kuten osakkeisiin, raaka-aineisiin tai korkoihin. Sijoituksia tehdään ennalta määrättyyn hintaan useimmiten kolmen, neljän viikon mittaisina merkintäaikoina ja ne kirjataan arvo-osuustilille säilytykseen, kuten osakkeet. Jälkimarkkinoilla sijoituksilla käydään kauppaa markkinahintaan. Pääomasuojatuilla sijoituksilla on ennalta määrätty juoksuaika, joka on normaalisti 1-5 vuotta. Pääomasuoja on kuitenkin voimassa vain eräpäivänä. Arvo juoksuaikana voi siten olla sekä korkeampi, että matalampi, kuin merkinnässä.
Miten suuren riskin otan sijoittaessa?
Sijoitus antaa suojaa kurssilaskuja vastaan, koska liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan takaisin vähintään 100 prosenttia nimellispääomasta eräpäivänä.
Ostaessasi pääomaturvatun sijoituksen on tärkeätä huomata, että otat liikkeeseenlaskijaan kohdistuvan luottoriskin.
Merkitessäsi ylikurssiin otat rajatun riskin, mutta tienaat myös enemmän rahaa, jos markkinat nousevat.
Sijoitusneuvojamme auttavat sinua mielellään, mikäli tarvitset apua juuri sinulle oikean riskitason löytämiseen.
Mikä vaikuttaa tuottoon?
Pääomasuojatun sijoituksen tuotto riippuu siitä, mihin omaisuuslajiin sijoitus on sidottu ja minkälainen arvonkehitys sillä on.
- Osakeindeksiobligaatiot - Tuoton määrää osakemarkkinan kehitys.
- Hedgerahasto-obligaatiot - Tuoton määrää hedgerahastojen kehitys, joilla on päämääränä saavuttaa positiivinen tuotto riippumatta siitä, nousevatko vai laskevatko kurssit osakemarkkinoilla. Hedgerahastoilla on selvästi joustavammat sijoitusmahdollisuudet kuin perinteisillä sijoitusrahastoilla.
- Yrityskoriobligaatiot - Tuotto on sidottu määritellyn yritysjoukon luottokehitykseen. Tämä antaa mahdollisuuden tavanomaisia korkosijoituksia korkeampaan tuottoon.
- Paras Kolmesta obligaatiot (Markkinaobligaatiot) - koostuvat sijoituskoreista, joissa on eri omaisuuslajeja, kuten esim. osakkeita, korkoja ja raaka-aineita. Optio on sidottu sen korin kurssikehitykseen, joka kehittyy parhaiten ja siksi sijoitus voi antaa korkean tuoton.
- Strategiaobligaatio - Tuoton määrää tietyn määritellyn sijoitusstrategian tuottokehitys.
- Raaka-aineobligaatiot - Tuoton määrää raaka-ainemarkkinan kehitys. Esimerkkejä kohde-etuutena olevista raaka-aineista ovat alumiini, kupari, sinkki ja öljy.
- Valuuttaobligaatiot - Tuoton määrää miten eri valuutat kehittyvät toisiinsa nähden.
Lisää tietoa pääomasuojattujen sijoitustentuotonlaskennasta saa Svenska Handelsbanken AB (publ) MTN-, warrantti- ja sijoitustodistusohjelman Perusesitteestä (ruotsinkielinen), jonka saa osoitteesta www.handelsbanken.se/prospektochprogram
Lyhyeksimyynti
Lyhyeksimyynnissä rahoitusvälineitä myyvä taho ei omista välineitä vaan on lainannut ne ja on samalla sitoutunut myöhemmin palauttamaan vastaavat lainatut välineet lainaajalle. Myynnin yhteydessä lainanottaja uskoo pystyvänsä hankkimaan välineet palautushetkeä varten markkinoilta edullisempaan hintaan kuin millä on myynyt lainaamansa välineet. Jos hinta nouseekin, syntyy tappio, joka voimakkaan hinnannousun vaikutuksesta voi olla merkittäväkin.
Lainoitus
Rahoitusvälineitä voidaan monissa tapauksissa ostaa osittain lainatulla pääomalla. Koska sekä oma että lainattu pääoma vaikuttavat tuottoon, asiakas voi lainarahoituksen kautta saada suuremman tuoton, jos sijoitus kehittyy positiivisesti verrattuna sijoittamiseen vain omalla pääomalla. Lainattuun pääomaan liittyvään velkaan eivät vaikuta ostetun välineen kurssimuutokset, mikä on eduksi kurssikehityksen ollessa positiivinen.
Mikäli ostetun välineen kurssikehitys on negatiivinen, syntyy vastaavasti haittaa, sillä velan määrä on 100 prosenttia, jolloin kurssilasku syö omaa pääomaa. Kurssin laskiessa oma pääoma voidaan menettää osin tai kokonaan, ja velka on yhä maksettava arvoltaan laskeneiden rahoitusvälineiden myyntituloilla kokonaisuudessaan tai osittain. Velka on maksettava, vaikka myyntitulot eivät riittäisi kattamaan velan koko määrää.
Yhteystiedot
Svenska Handelsbanken AB (publ)
Blasieholmstorg 11
106 70 Stockholm
Sweden
+46 8 701 1000
Ruotsin yritystunnus: 502007-7862
www.handelsbanken.se
Svenska Handelsbanken AB (julk),
Suomen sivukonttoritoiminta
Y-tunnus 0861597-4
www.handelsbanken.fi
Itämerenkatu 11-13, 00180 Helsinki
Puh 010 444 11, Faksi 010 444 2299
Toimilupa ja valvova viranomainen
Handelsbankenilla on Ruotsin rahoitustarkastuksen myöntämä Ruotsin arvopaperimarkkinalain (Lag om värdepappersmarknaden 2007:528) mukainen toimilupa tarjota sijoituspalvelua ja harjoittaa sijoitustoimintaa. Handelsbankenin toimintaa valvoo Ruotsin rahoitustarkastus, yhteystiedot www.fi.se, Box 7821, 103 97 Stockholm, Sverige.
Asiointikieli
Pankin ja asiakkaan välisessä kirjeenvaihdossa ja yhteydenpidossa käytettävät kielet ovat suomi ja ruotsi.
Sijoittajansuoja
Ruotsin sijoittajansuoja turvaa sijoittaja-asiakkaan sijoituksen. Sijoituksella tarkoitetaan arvopaperia, joka on jätetty sijoituspalveluyrityksen säilytykseen tämän toimittaman sijoituspalvelun yhteydessä. Rahasto-osuudenomistaja ei ole oikeutettu korvausrahaston mukaiseen korvaukseen. Sijoittajansuoja koskee tilannetta, jossa sijoituspalveluyritys on asetettu konkurssiin ja sijoittaja-asiakas ei saa konkurssipesästä arvopapereitaan tai varoja, jotka sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä erillään omista varoistaan. Sijoittaja-asiakkaiden etuja valvoo Riksgälden. Suojan määrä on tällä hetkellä enintään 250 000 SEK sijoittajaa kohti. Pankin mahdolliset saatavat eivät vaikuta korvauksen suuruuteen.
Talletussuoja
Yritysasiakkaalla on oikeus enintään 100 000 euroa vastaavaan korvaukseen pankissa olevien talletusten yhteismäärästä. Valtiokonttori maksaa korvauksen asiakkaalle seitsemän työpäivän kuluessa siitä, kun pankki on asetettu konkurssiin tai Ruotsin Finanssivalvonta on tehnyt korvausvelvollisuutta koskevan päätöksen. Seuraavat ruotsalaiset asiakkaat tai niitä vastaavat muut kuin ruotsalaiset asiakkaat, eivät saa korvausta talletussuojan perusteella: pankit, luottomarkkinayritykset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt, jälleenvakuutusyhtiöt, tukiyhdistykset, Ruotsin pankki- ja rahoitustoiminnasta annetun lain (2004:297) mukaiset finanssilaitokset, sijoitusrahastot tai vaihtoehtorahastot, eläkerahastot, maakunnat, kunnat tai valtion viranomaiset.
Lisätietoja osoitteessa www.riksgalden.se.
Verotus ja maksut
Sijoituksista voi joutua maksamaan muitakin kuin pankin välityksellä suoritettavia veroja ja julkisia maksuja. Näistä veroista ja maksuista vastaa asiakas.
Puhelujen tallentaminen
Pankilla on oikeus tallentaa toimintaansa liittyvät asiakkaan kanssa käytävät puhelinkeskustelut asiakkaan toimeksiannon todentamiseksi ja muihin ilmoittamiinsa käyttötarkoituksiin. Pankilla on oikeus käyttää puhelintallenteita todisteina toimeksiannossa mahdollisesti ilmenevien erimielisyyksien ratkaisemisessa. Pankin tulee myös luovuttaa tallenteet viranomaisille niiden pyynnöstä.
Eturistiriitojen käsittely
Liike-elämässä voi syntyä eturistiriitatilanteita.
Eturistiriitatilanne voi syntyä pankin asiakkaiden välillä, pankin ja asiakkaan välillä, pankin osakkeenomistajan, hallituksen jäsenen, johtohenkilön, työntekijän, tärkeimpien toimittajien, liikekumppaneiden tai konserniyhtiöiden ja asiakkaan välillä.
Pankki seuraa eturistiriitatilanteita ja pyrkii toimimaan eri osapuolten kannalta kohtuullisella tavalla. Eturistiriitojen tunnistamisessa ja käsittelyssä otetaan huomioon pankkisalaisuus, Handelsbanken-konsernin ohjeet eettisestä toiminnasta, lahjonnasta, pankin ulkopuolisista toimeksiannoista, sivutoimista, henkilökunnan omista arvopaperikaupoista, sijoitusanalyyseista, sijoitusneuvonnasta ja corporate finance -toiminnasta.
Handelsbankenin hallitus on vahvistanut toimintaperiaatteet eturistiriitatilanteiden hallinnasta. Toimintaperiaatteet löytyvät Handelsbankenin verkkosivuilta www.handelsbanken.fi.
Kannustimet
Pankki ei voi sijoituspalveluja tarjotessaan maksaa muulle kuin asiakkaalle tai asiakkaan lukuun toimivalle henkilölle tai vastaanottaa muulta kuin asiakkaalta tai asiakkaan lukuun toimivalta henkilöltä välityspalkkioita tai provisioita tai ei-rahallisia etuja, paitsi jos maksu tai etu on tarkoitettu parantamaan asiakkaalle tarjottavan palvelun laatua eikä estä pankkia toimimasta asiakkaan etujen mukaisesti.
Pankki voi esimerkiksi saada välityspalkkion rahastoyhtiöltä, jonka rahasto-osuuksia se välittää. Palkkion suuruus voi vaihdella eri rahastoissa. Palkkio voidaan laskea esimerkiksi kertakorvauksena (esimerkiksi tietty osuus rahastojen merkintään tai lunastukseen liittyvästä kulusta), vuotuisena korvauksena (esimerkiksi hallinnointipalkkiosta) tai näiden yhdistelmänä. Tarkempia tietoja kannustimista saa konttoreista.
Tietoa asiakasluokasta
Ei-ammattimainen asiakas on laajimman sijoittajansuojan piirissä. Ei- ammattimaisella asiakkaalla on lain mukaan oikeus pyytää kirjallisesti asiakasluokittelun muuttamista mikäli asiakas katsoo, että ammattimaisen asiakkaan edellytykset täyttyvät. Tätä koskeva pyyntö tulee tehdä kirjallisesti. Ammattimaisen asiakkaan sijoittajansuoja on suppeampi: kaikkia palveluntarjoajan noudattamia tiedonanto- ja selonottovelvollisuutta koskevia menettelytapoja ei sovelleta ammattimaisiin asiakkaisiin. Tarjotessaan sijoitusneuvontaa tai omaisuudenhoitoa pankki suorittaa soveltuvuusarvioinnin. Ei-ammattimaisen asiakkaan toteuttaessa oma-aloitteisesti toimeksiannon suoraan Handelsbankenin kautta pankki suorittaa asianmukaisuusarvioinnin. Tätä arviointia ei kuitenkaan tulla suorittamaan, jos kyse on ns. yksinkertaisesta rahoitusvälineestä.
Ammattimaisella asiakkaalla on lain mukaan oikeus pyytää asiakasluokittelun muuttamista ei-ammattimaiseksi asiakkaaksi tai hyväksyttäväksi vastapuoleksi. Tätä koskeva pyyntö tulee tehdä kirjallisesti. Ammattimaisen asiakkaan osalta sijoituspalvelun tarjoamista koskevat menettelytapasäännökset ovat suppeammat verrattuna ei-ammattimaiseen asiakkaaseen. Palveluntarjoajan menettelytapa- velvoitteet eivät lähtökohtaisesti sovellu hyväksyttäviin vastapuoliin. Asiakkaan vastuulla on pyytää luokittelua ei-ammattimaisena asiakkaana, mikäli asiakas katsoo, ettei hänellä/sillä ole riittävää kokemusta ja tietämystä arvioida tai hallita palveluun tai liiketoimeen liittyviä riskejä. Pankki ei arvioi rahoitusvälineen tai sijoituspalvelun asianmukaisuutta asiakkaan kannalta silloin, kun asiakas on luokiteltu ammattimaiseksi asiakkaaksi.
Hyväksyttävällä vastapuolella on lain mukaan oikeus pyytää asiakasluokittelun muuttamista ei-ammattimaiseksi tai ammattimaiseksi asiakkaaksi. Tätä koskeva pyyntö tulee tehdä kirjallisesti. Palveluntarjoajan menettelytapavelvoitteet eivät lähtökohtaisesti sovellu hyväksyttäviin vastapuoliin. Ammattimaisen asiakkaan osalta sijoituspalvelun tarjoamista koskevat menettelytapasäännökset ovat suppeammat verrattuna ei-ammattimaiseen asiakkaaseen.
TOIMEKSIANTOJEN TOTEUTTAMINEN
1. Johdanto
Handelsbanken noudattaa tämän asiakirjan sisältöä toteuttaakseen tai välittääkseen asiakkaan toimeksiannon parhaalla mahdollisella tavalla. Yksittäisen toimeksiannon toteuttamisessa voidaan käyttää useita tässä asiakirjassa esitettyjä tapoja.
Mikäli asiakas antaa tarkat ohjeet, joko yleisohjeen tai yksittäistä toimeksiantoa koskevan ohjeen, asiakasohje ohittaa aina tämän asiakirjan sisällön. Asiakasohje voi näin ollen merkitä sitä, että Handelsbanken ei voi ryhtyä tässä asiakirjassa esitettyihin toimenpiteisiin parhaan tuloksen saavuttamiseksi.
2. Tekijöiden painotus toimeksiantojen toteuttamisessa tai välittämisessä
Saavuttaakseen parhaat tulokset asiakkailleen Handelsbanken pyrkii kaikin kohtuullisin keinoin ottamaan huomioon seuraavat tekijät toimeksiantojen toteuttamisessa tai välittämisessä: toimeksiannon suuruus ja luonne, hinta, kustannukset, nopeus, todennäköisyys, että toimeksianto johtaa transaktioon ja että transaktio voidaan saattaa päätökseen, asiakasluokitus sekä muut tekijät, jotka Handelsbankenin näkemyksen mukaan vaikuttavat kyseiseen toimeksiantoon. Tavallisesti hinta on Handelsbankenin näkemyksen mukaan merkityksekkäin tekijä. Joissakin tapauksissa, esimerkiksi suurissa toimeksiannoissa tai toimeksiannoissa, joihin liittyy erityisehtoja, Handelsbanken saattaa painottaa muita tekijöitä. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi toimeksiannot, joiden koko tai luonne saattaa Handelsbanken näkemyksen mukaan vaikuttaa hintaan tai toimeksiannon toteutumisen tai toteutuskelpoisuuden todennäköisyyteen tai mikäli muita tekijöitä kuin hintaa on järkevää painottaa muista syistä.
3. Toteutustavat
Saavuttaakseen parhaat tulokset Handelsbanken voi toteuttaa toimeksiannon käyttämällä yhtä tai useampaa tavoista, jotka kuvataan tässä asiakirjassa.
Toimeksiannot jotka toteutetaan suoraan yhdellä tai useammalla säännellyllä markkinalla tai monenkeskisissä kaupankäyntijärjestelmissä (MTF) (ns. ulkoiset markkinapaikat):
- Tällainen toimeksianto voidaan toteuttaa siten, että Handelsbanken toteuttaa sen itse tai ulkopuolisen tahon välityksellä.
Säänneltyjen markkinoiden tai MTF-järjestelmän ulkopuolella toteutettavat toimeksiannot:
- Tällainen kauppa voidaan toteuttaa suorittamalla toimeksianto toisen asiakkaan toimeksiantoa, Handelsbankenia tai ulkopuolista tahoa vastaan, mikäli asiakas ei ole nimenomaisesti kieltänyt Handelsbankenia toteuttamasta kyseistä toimeksiantoa säänneltyjen markkinoiden ulkopuolella. Hyväksymällä tämän asiakirjan asiakas hyväksyy toimeksiantojen toteuttamisen säänneltyjen markkinoiden ulkopuolella.
4. Sellaisten toimeksiantojen toteuttaminen, jotka koskevat rahoitusvälineitä, joilla käydään kauppaa pääasiassa ulkoisissa markkinapaikoissa
Tätä kohtaa sovelletaan toimeksiantojen käsittelyyn silloin, kun kohteena olevilla välineillä käydään kauppaa pääasiassa säännellyillä markkinoilla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä (MTF) tai muulla markkinapaikalla. Näin ollen tähän kategoriaan kuuluvat useimmat niistä rahoitusvälineistä, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai MTF-järjestelmässä, kuten osakkeet, standardoidut johdannaiset ja rahasto-osuudet, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai MTF-järjestelmässä.
Tavallisesti Handelsbanken toimii seuraavasti käsitellessään sellaisia rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja, joilla käydään kauppaa usealla ulkoisella markkinapaikalla, joihin Handelsbanken osallistuu käymällä kauppaa suoraan (ks. kohta 5, ensimmäinen kappale):
- lähettää toimeksiannon välittömästi siihen markkinapaikkaan tai markkinapaikkoihin, joka Handelsbankenin näkemyksen mukaan mahdollistaa parhaan mahdollisen toimeksiannon toteuttamisen, tällöin toimeksianto joka ei toteudu kokonaisuudessaan välittömästi, voidaan lähettää yhdelle tai useammalle ulkoiselle markkinapaikalle
- yhdistää toimeksiannon muihin toimeksiantoihin kohdan 9 mukaisesti ja lähettää tämän jälkeen toimeksiannon siihen markkinapaikkaan tai markkinapaikkoihin, jotka Handelsbankenin näkemyksen mukaan mahdollistavat parhaan mahdollisen toimeksiannon toteuttamisen
- toteuttaa toimeksiannon useina erillisinä toimeksiantoina jollakin ulkoisista markkinapaikoista
- toteuttaa toimeksiannon Handelsbankenia tai toisen asiakkaan toimeksiantoa vastaan markkinahintaa vastaavaan hintaan, jolloin likvideimmän ulkoisen markkinapaikan hintaa käytetään viitehinnan tai vastaavan määrittämiseksi.
Tavallisesti Handelsbanken toimii seuraavasti käsitellessään sellaisia rahoitusvälineitä koskevia toimeksiantoja, joilla käydään kauppaa yhdellä tai useammalla ulkoisella markkinapaikalla, joihin Handelsbanken ei osallistu käymällä kauppaa suoraan (ks. kohta 5, toinen kappale):
- lähettää toimeksiannon välittömästi likvideimpään markkinapaikkaan koska Handelsbankenin näkemyksen mukaan siellä rahoitusvälineellä käydään kauppaa parhaaseen hintaan.
- yhdistää toimeksiannon muihin toimeksiantoihin kohdan 9 mukaisesti ja lähettää tämän jälkeen toimeksiannon markkinapaikkaan.
- toteuttaa toimeksiannon useina erillisinä toimeksiantoina markkinoilla.
- toteuttaa toimeksiannon Handelsbankenia tai toisen asiakkaan toimeksiantoa vastaan markkinahintaa vastaavaan hintaan, jolloin kaikkein likvideimmän ulkoisen markkinapaikan hintaa tullaan pitämään viitehintana tai vastaavana.
Rahoitusvälineisiin kohdistuvissa toimeksiannoissa, jotka ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinapaikalla joissa asiakas on antanut alimman myyntihinnan tai ylimmän ostohinnan (rajahinta), ja joka ei ole vallitsevien markkinaolosuhteiden mukainen, ja jota pankki ei siksi viipymättä toteuta, Asiakas hyväksyy sen, että tällaisia toimeksiantoja ei välittömästi julkisteta.
Joissakin tapauksissa Handelsbanken määrittää asiakkaalle indikatiivisen tai kiinteän hinnan. Sopijapuolten välille syntyy sopimus silloin, kun asiakas hyväksyy Handelsbankenin määrittämän kiinteän hinnan tai kun Handelsbanken määrittää asiakkaalle indikatiivisen hinnan, jonka asiakas hyväksyy. Tällöin syntyy kahdenvälinen sopimus, eikä Handelsbanken toteuta toimeksiantoja asiakkaan lukuun, eikä tämä asiakirja päde. Määritettävät hinnat sisältävät mm. pääoman käytöstä ja vastapuolen riskistä sekä markkinaehtoisesta voittomarginaalista aiheutuvat kustannukset.
5. Handelsbankenin toimeksiantojen toteuttamisessa pääasiassa käyttämät markkinapaikat
Handelsbanken osallistuu kaupantekoon useilla säännellyillä markkinoilla ja muissa markkinapaikoissa. Handelsbanken arvioi säännöllisesti (vähintään kerran vuodessa ja huomattavien muutosten yhteydessä) toimeksiantojen toteuttamisessa käytettäviä markkinapaikkoja. Luettelo Handelsbankenin tämänhetkisistä pääasiallisista markkinapaikoista on saatavilla osoitteesta www.handelsbanken.com tai Handelsbankenin konttorista.
Transaktiot rahoitusvälineillä, joilla käydään kauppaa muissa kuin Handelsbankenin itse suoraan käyttämissä markkinapaikoissa, Handelsbanken toteuttaa välittämällä transaktiot yrityksille, joilla on suora yhteys näihin markkinapaikkoihin. Tällaiset yhteistyöyritykset valitaan arvioimalla jatkuvasti niiden kykyä tarjota hyvää toimeksiantojen toteuttamista.
6. Sellaisten toimeksiantojen toteuttaminen, jotka koskevat rahoitusvälineitä, joilla ei pääasiassa käydä kauppaa ulkoisissa markkinapaikoissa
Tässä kappaleessa esitettyä sovelletaan sellaisia rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen toteuttamiseen, joilla kauppaa käydään pääasiassa suoraan vastapuolen kanssa, kuten
- valtion joukkovelkakirjalainat
- yritysten joukkovelkakirjalainat
- OTC-johdannaiset
- muut Handelsbankenin tai muiden arvopaperivälittäjien laatimat tai liikkeeseenlaskemat rahoitusvälineet.
Tavallisesti Handelsbanken määrittää näissä tapauksissa asiakkaalle indikatiivisen tai kiinteän hinnan. Sopijapuolten välille syntyy sopimus silloin, kun asiakas hyväksyy Handelsbankenin määrittelemän kiinteän hinnan tai kun Handelsbanken määrittää asiakkaalle indikatiivisen hinnan, jonka asiakas hyväksyy. Tällöin syntyy kahdenvälinen sopimus, eikä Handelsbanken toteuta toimeksiantoja asiakkaan lukuun. Määritettävät hinnat sisältävät mm. pääoman käytöstä ja vastapuolen riskistä sekä markkinaehtoisesta voittomarginaalista aiheutuvat kustannukset.
Niissä tapauksissa, joissa Handelsbanken toteuttaa toimeksiannon asiakkaan lukuun, Handelsbanken toteuttaa tavallisesti toimeksiannon omaa kirjaa vastaan asiakkaalta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hinnat sisältävät liiketoimintamallistamme aiheutuvat kustannukset, jotka johtuvat mm. pääoman käytöstä ja vastapuolen riskistä sekä markkinoiden mukaisesta voittomarginaalista.
7. Sellaisiin rahasto-osuuksiin, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena säännellyillä markkinoilla tai MTF:ssa (monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä), liittyvien toimeksiantojen toteuttaminen
Handelsbanken toteuttaa rahasto-osuuksia koskevat toimeksiannot välittämällä ne kyseisen rahaston rahastoyhtiöön (tai vastaavaan) toteutettaviksi rahaston määräyksien (tai vastaavien) mukaisesti.
8. Varainhoito
Kun Handelsbanken Varainhoitopalvelua tarjotessaan toteuttaa myös vastaan- ottamiaan toimeksiantoja tai tekee kaupankäyntipäätöksiä, Handelsbanken toimii tämän asiakirjan ohjeistuksen mukaisesti.
9. Toimeksiantojen päätökseen saattaminen, yhdistäminen ja jakaminen
Handelsbanken toteuttaa asiakkaiden toimeksiannot nopeasti, tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Yhdenvertaiset toimeksiannot toteutetaan välittömästi niiden saapumisjärjestyksessä, mikäli toimeksiannon ominaisuudet, vallitsevat markkinaolosuhteet tai muu asiakkaan intressinäkökulma ei aseta esteitä niiden välittömälle toteutukselle. Handelsbanken voi yhdistää asiakkaan toimeksiantoja muiden asiakkaiden toimeksiantoihin ja/tai myös Handelsbankenin omaan lukuunsa tekemiin transaktioihin, mikäli yhdistäminen ei todennäköisesti koidu sen asiakkaan haitaksi jonka toimeksianto yhdistetään muihin toimeksiantoihin. Yhdistäminen voi kuitenkin koitua yksittäisen toimeksiannon haitaksi.
Kokonaisuudessaan toteutunut yhdistetty toimeksianto jaetaan osapuolille keskihinnan mukaan. Mikäli yhdistetty toimeksianto voidaan toteuttaa ainoastaan osittain, toteutuneet osat jaetaan osapuolille tasan keskihinnan mukaan. Mikäli toimeksiantoon toteutuksen yhteydessä yhdistetään Handelsbankenin lukuun tehtävä transaktio ja toimeksianto voidaan toteuttaa vain osin, jaossa asiakkaan etu menee tavallisesti Handelsbankenin edun edelle.
10. Häiriöt markkinoilla tai kaupankäyntijärjestelmissä
Mikäli markkinoilla tai Handelsbankenin omissa järjestelmissä esiintyy häiriöitä, esimerkiksi teknisten järjestelmien käyttökatkoksia tai puutteellista käytettävyyttä, Handelsbankenin voi olla mahdotonta tai epäkäytännöllistä toteuttaa toimeksianto tässä asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Handelsbanken pyrkii tällöin kaikin kohtuullisin keinoin takaamaan asiakkaalle parhaan mahdollisen tuloksen.
11. Muutokset
Handelsbanken tarkistaa tämän asiakirjan sisällön säännöllisesti ja muokkaa sisältöä tarvittaessa. Tarkistusten yhteydessä tehtävät muutokset ovat saatavilla osoitteesta www. handelsbanken.com tai Handelsbankenin konttorista. Muutokset tulevat voimaan, kun ne julkaistaan Internet-sivustossa.
12. Ilmoittamisvelvollisuus
EU:ssa toimivilla pankeilla, sijoitusyhtiöillä ja pörsseillä on velvollisuus ilmoittaa paikallisille valvontaviranomaisille, jos ne havaitsevat kaupankäyntiä, jota on aihetta pitää sisäpiiririkollisuutena tai sopimattomana markkinoiden manipulointina tai näihin liittyvänä toimintana. Ilmoitus voidaan tehdä esimerkiksi asiakkaan itsensä kanssa tekemistä kaupoista (samaan rahoitusvälineeseen kohdistuvista osto- ja myyntitoimeksiannoista). Tämän tyyppiset kaupat voivat olla sopimatonta markkinoiden manipulointia.